Kissan lääkitys on tullut viime vuosina tutuksi, ensin Ossin kanssa ja nyt Simban. Ossille lääkkeiden antaminen oli loppujen lopuksi helppoa, kun tajusin, miten se on helpointa tehdä. Alku oli kyllä yhtä tuskaa...
Kun ostin Pill Pocket-lääkkeenantotaskuja Felinasta, lääkitys helpottui oleellisesti! Ne vain ovat amerikkalaisia tuotteita, joita ei Euroopasta saa ja Felinaankaan niitä ei enää tule, joten nyt olen tyytynyt eurooppalaiseen versioon, Easy Pill pötköihin, jotka ajavat periaatteessa saman asian. Ne ovat lihanmakuisia, joten jotkut kissat syövät sen mielellään noin vaan. Meillä ei, joten se on annettava suuhun ja saatava kissa nielaisemaan se. Pötköjä voi ostaa eläinlääkäriasemilta (mm.Tuhatjalka, Turku), jostain apteekeista (mm. Myllyn apteekki, Raisio) ja eläinkaupoista (Petola Skanssi/Turku).
Hinta on 2,15 - 2,50 €/pötkö. Siitä voi leikata sopivan palan, painaa litteäksi ja lääkkeeet sisään vaikka murusina, kuten itse teen. Alla kuva Easy Pill pakkauksesta. Pötkö kannattaa säilyttää suljettavassa Minigrip-pussissa, ettei se kuivu. Jos loppu pötköstä on päässyt kuivahtamaan ja murenee, laitan siivuun tipan vettä ja muovaan sen palloksi, johon saa lääkkeet sitten laitettua.
Simballa todettiin 15-vuotiaana, syksyllä 2013 verenpaineen nousu, johon määrättiin lääkitys, Amlodipineä 1/4 tablettia per ilta. Lisäksi olen antanut Mirtazapinia 1/8 tablettia ruokahalulääkkeeksi. Se oli jo Ossilla käytössä samasta syystä. Sen on kuulemma todettu lisäävän kissan ruokahalua, vaikka on ihmisten mielialalääke. Toimi, ja toimii ainakin meillä paremmin kuin esim. Peritol, joka väsyttää kissaa. Mirtazapin tosin aiheuttaa levottomuutta ja naukumista, joten ihan ennen omaa nukkumaan menoa sitä ei kannata antaa! Aamuisin onkin parempi lääkitysaika, jos Mirtazapinia määrätään.
Simballe annan iltaisin myös ummetuslääkkeen 2 ml ruiskulla suoraan kurkkuun, koska muuten esim. ruuan seassa se ei sitä ota. Korkea ikä on tuonut ummetusvaivan, joka alkoi myös 15-vuotiaana. Oikein pahaksi ummetus on päässyt muutaman kerran, jolloin on ollut pakko laittaa Mikrolax peräruisketta, mutta sen kanssa täytyy olla varovainen ja kannattaa kysyä eläinlääkäriltä, voiko antaa omalle kissalle. Paha suolitukos on paras antaa eläinlääkärin hoidettavaksi.
Suun kautta annettavan lääkkeen kanssa on tärkeää saada lääke suoraan kurkkuun, ettei kissa sylje sitä ulos. Nämä pihulaiset ovat niin ovelia: olen joskus löytänyt Easy Pill-mötikän sohvan takaa ja milloin mistäkin, vaikka olen muka ollut varma, että se on nielty! Pahanmakuiset lääkkeet voivat myös aiheuttaa hillittömän kuolaamisen, kuten Ossilla kävi ensimmäisen antibiootin, Synulox, kanssa. Seuraava antibiootti Xeden ei sitten ollutkaan pahanmakuinen, eli ei haitannut, vaikka joskus pääsi sen puraisemaan suussa. Siihenkin Easy Pill on hyvä, kunhan sen saa annettua kurkkuun niin, ettei kissa puraise sitä.
Madotukseen Easy Pill käy myös hyvin, kun kissahan haistaa lääkkeet ruuasta helposti ja siihen se sitten jää, kuppiin syömättä :/ Itse käytän Axiluria matolääkkeenä, kun on kattavin ja tehokkain. Sen voi jauhaa ja sekoittaa vaikka vitamiinitahnaan, kuten Nutriplus Cat, jolloin kissan saa ottamaan sen ehkä suosiolla. Jotkut jauhavat sen veteen ja antavat suuhun ruiskulla. 2 ml ruisku on meillä osoittautunut parhaaksi lääkkeiden antoon veden kanssa.
Varmat otteet ovat kaiken a ja o lääkityksessä. Kissa vaistoaa ihmisen epävarmuuden ja homma hankaloituu :( Jos ei ota onnistuakseen parin yrityksen jälkeen, kannattaa pitää taukoa ihan molempien mielenrauhan vuoksi, ja sitten myöhemmin uudestaan. Harvan kissan lääkitys on helppoa, ei ollut tosiaankaan meilläkään, edes Ossin kanssa, joka oli kuitenkin varmaan yksi kiltein ja helposti käsiteltävin kissa, mitä olla voi :)