Kodin valmistautuminen ja pennun tarvikkeet

Ennen kuin pieni kissanpentu tulee uuteen kotiin, on hyvä ottaa huomioon muutama asia. Kotona on monta vaarallista paikkaa ja asiaa, joita ei ehkä tule edes ajatelleeksi. Kun Roope oli tulossa meille ja edellisestä pennusta oli 14 vuotta, olin vähän kauhuissani, miten sen saa aikuiseksi ilman kamalia tapaturmia! Kaikkea tuli mieleen ja varovaisuus ei ollut pahitteeksi. 3 kertaa se putosi vessanpöntöön, kun ovi oli auki. Totta kai olin itse siellä meikkaamassa tai jotain, joten mitään vakavaa ei tapahtunut, mutta hyvä opetus se oli, mitä voisi tapahtua. Opetus se oli Roopellekin, ettei sen puoleen. Oppi se olemaan hyppimättä pönttöön - siellähän kastuu, iik!!!

Pieni pentu voi purra sähköjohtoja, joten jos sellainen himo ilmenee, voi peittää johdot tai opettaa pentua olemaan  purematta johtoja! Suihkupullosta vesisuihkautus joka kerta, kun pentu tekee jotain kiellettyä ja se oppii kyllä. Jotkut valelevat johtoja Tabascolla tms., että maistuu pahalta kissan suussa...meillä ei sitä tarvinnut kuitenkaan tehdä. Suihkautus ja jyrkkä EI matalalla äänellä riitti kielloksi. Kissalle ei saa huutaa, se voi tehdä pennusta vain aran ja pelokkaan. (Sanomattakin pitää olla selvää, että lyödä ei saa).

Joillakin pennuilla on hilliton himo purra kaikkea mahdollista, (Roopellakin oli) myös ihmisten sormia ja varpaita. Sormilla ja varpailla ei pidä leikittää pentua, koska sitä tapaa on hankala myöhemmin karsia pois ja onhan se kissan mielestä hämmentävääkin, jos ensin sallitaan ja sitten kielletään. Kasvatuksessa on hyvä olla johdonmukainen :) Jos kissa puree, kannattaa parkaista lujaa, että se huomaa, että se käy kipeää. Pentu kannattaa myös nostaa pois tilanteesta, ja jättää se siihen. Niin se oppii, että pureminen ei ole leikkiä. Matalalla äänellä kieltäminen (kuten emon murina) oli meillä hyvä apu myös.

-Jotkut huonekasvit ovat myrkyllisiä, joten ne kannattaa laittaa pois pennun ulottuvilta, samoin jotkut ruoka-aineet. Netistä löytyy listoja näistä. Itse en laittanut esim. murattia pois, vaan opetin Roopelle, että sitä ei purra, kun alussa vähän yritti. Yleensä kissa kaihtaa myrkyllisiä kasveja, mutta vahinkoja on sattunut, joten varovainen pitää olla.
-Hyönteismyrkyt, pesuaineet ja lääkkeet pois pennun ulottuvilta!
- Pienet esineet myös pois, kuten kuminauhat, nastat, naulat, jne. ettei pentu niele niitä. Samoin lahjanarut ja nauhat. Ne ovat nieltynä hengenvaarallisia kissalle, koska voivat aiheuttaa suolitukoksen tai suolen puhkeamisen.
- Vaahtomuovit  ja teipit pois kissan ulottuvilta. Muovipussit voivat olla myös vaarallisia pennulle. Se voi tukehtua pussiin tai kuristua kantolenkkiin.
- WC-pytyn kansi alas, ettei pentu hyppää pöntöön. Se ei ehkä pääse ylös ja voi hukkua! Roska-astioiden kannet kiinni.
- Parvekkeen ovi kiinni, jos ei ole lasitusta, ettei pentu (tai aikuinen kissa) hyppää alas.
- Silittäessä vaatteita pitää olla varovainen, ettei kissa hyppää laudalle, kaada silitysrautaa ja polta itseään.
- Hellan levyjen kanssa kannattaa olla varovainen, ettei kissa polta tassujaan.
- Kynttilöiden ja takkatulen kanssa pitää olla varovainen

Kissat menevät mielellään kaappeihin, pesukoneeseen, pyykkikoreihin, huonekalujen alle, jopa sohvan tyynyjen taakse! Ole siis varovainen, kun laitat pesukoneen päälle tai istut sohvalle, jos pentua ei ole näkyvissä. Se voi olla juuri siellä, missä sen ei pitäisi olla...Pennun piilopaikat kannattaakin oppia tunnistamaan, että ei satu onnettomuuksia. Ovia ei myöskään kannata paiskoa kiinni - pentu voi juosta juuri silloin ovelle ja seuraus on kohtalokas. Jalkoihinsa on hyvä katsoa, kun on pieni pentu talossa, ettei astu vahingossa pennun päälle.

Pennun pitää kuitenkin antaa tutkailla uutta kotiaan, jotta se tottuu paikkoihin ja hajuihin ja että se tuntisi olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Pentua ei pidä eristää johonkin yhteen huoneeseen, vaan koko kodin tulee olla sille hyvä paikka asua yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Ihan pikkupentuaikaa on kuitenkin vain muutama kuukausi ja varovaisuudesta huolimatta siitä kannattaa nauttia, jopa niistä kohelluksista ja muutaman kukkapurkin rikkoutumisesta, koska se aika on loppujen lopuksi lyhyt. Kisu-ipana kasvaa ja toivon mukaan siitä tulee ihana ja rakastettu asuinkumppani ja perheenjäsen vuosiksi eteen päin!

Perustarvikkeet on hyvä olla valmiina pennulle.

- Hiekkalaatikko ja hiekkaa + kauha paakkujen ja kakkojen poistoon

Tässä Roopen tyylinäyte laatikolla :). Edessä matto, joka estää (tai sen pitäisi estää!) hiekan kulkeutuminen ympäriinsä. Vieressä peltinen roskis, jota käytetään hiekkapaakuille, koska eihän niitä joka kerta ulos viitsi kiikuttaa.

- Kori tai muu mukava peti, vaikka kissa mielellään hakeekin itse mielinukkumapaikkansa

- Raapimispuu tai torni, ettei huonekalut joudu terävien naskalikynsien raapimiskohteeksi!
Huonekalujen raapimisen estoon käy myös suihkupullokoulutus. Suihkautus vettä ja sen jälkeen kissa omalle raapimispaikalle. Mallia voi näyttää itse, miten raavitaan :)

Tässä Roope Catmax-tornin tasolla, jossa on raapimislauta ja ylhäällä 2 petiä loikoiluun

- Kiipeilypuu tai vastaava. Mielellään sellainen, jossa on petejä ja raapimispaikka. Kissan rakastavat korkeita paikkoja, joista on turvallista tarkkailla ympäristöä. Roopen lempipaikka tornin ylätasolla. Takana näkyy pienempi raapimis/kiipeilytorni, jonka on tehnyt Keijo Partanen.

- 2 ruoka-astiaa, mielellään posliinia tai lasisia kuiville ja märkäruualle (muovissa voi olla epämiellyttävä haju kissalle) ja vesikuppi. Vesikuppi pitää muistaa pestä ja vaihtaa vesi vähintään kerran päivässä, ellei useamminkin

-Valjaat ja talutushihna. Pennuille on omia edullisia pentuvaljaita, joilla voi totutella ulkoilua pennun kanssa ensin sisällä. (Meillä tosin meni paremmin, kun mentiin vaan heti ulos. Sisällä Roope rimpuili valjaissa, mutta ulkona lähti heti kävelemään kiltisti). Tässä alla Roope valjastelemassa Aurajoen rannalla kesällä 2014.

-Lelut! Leluja pitää olla ja kissan kanssa täytyy leikkiä :). Pallot, leikkihiiret ja höyhenhuiskat ovat kivoja. Huiska kannattaa tosin laittaa kaappiin ja leikkiä valvotusti kissan kanssa sillä, ettei kissa pistele sitä poskeensa... Pikkuhiiristä olen ottanut hännät pois, koska pentu voi syödä sen ja saada suolitukoksen. Itsekin voi tehdä hiiriä kangaspaloista, kuten nuo kaksi punaista alla. Vanua ja kissanminttua sisään ja mieluinen lelu on valmis!

- Kynsisakset, jotka on tarkoitettu kissoille ja koirille, ja harja turkin hoitoon.
Kynsiä leikatessa pitää olla varovainen, ettei leikkaa kynnen vaaleanpunaista ydintä, koska se sattuu kissaan! Vain valkoiset kynnen päät voi leikata.
- Hammasharja ja kalanmakuista tahnaa (Firbac). Kissan hampaita olisi hyvä opetella harjaamaan pennusta asti, että se tottuu. Siitä voi olla  hyötyä paljonkin: ei tarvitse poistattaa hammaskiveä niin usein eläinlääkärissä ja hampaat pysyvät kunnossa. Joillakin tulee helpommin hammaskiveä ja ienongelmia kuin toisilla, mutta ei harjaamisesta koskaan haittaa ole. Kissoille on eläinkaupoissa omia pieniä harjoja ja tahnaakin. Ihmisten hammastahnaa ei saa käyttää! Roopen hampaita harjaan pari kertaa viikossa.

-Kissaa ei tarvitse pestä kuten koiria (paitsi näyttelykissat ovat asia erikseen). Jos turkki likaantuu tai rasvoittuu, silloin voi pestä kissoille tarkoitetulla shampoolla. Ihmisten shampoota ei saa käyttää. Shampoota ei saa laittaa kissan päähän ja korvia/silmiä täytyy varoa, ettei vain mene shampoota tai vettä. Shampoo täytyy huuhdella hyvin. Pentu olisi tosin hyvä opettaa tottumaan pesuun ja myös kuivaamiseen hiustenkuivaajalla. Sen kanssa pitää olla tietysti varovainen, ettei puhalluta liian kuumalla eikä toisaalta kylmälläkään. Pesusta ja turkin hoidosta lisää osiossa:  Terveydestä ja muuta kissamaista asiaa.

Lähteet: oma kokemus
Royal Canin Kissanpentuopas